Hyvä johtaminen on ihmisyyttä


Jokainen meistä tietää, miltä tuntuu, kun johtaja ei näe. Kun kokouksissa puhutaan rakenteista, mutta arjessa puuttuu läsnäolo. Kun mittarit ovat kunnossa, mutta ihmiset eivät ole. Silloin, kun ihmisestä on tullut rivi Excell- taulukossa, kaikki inhimillisyys on kadonnut.

Tämä on tämän hetken johtamisen paradoksi: päätöksiä tehdään kaukana kentästä, mutta niiden vaikutukset osuvat suoraan siihen, missä työ oikeasti tapahtuu. Säästäminen on nostettu kärjeksi, vaikka todellinen säästö syntyy vasta silloin, kun ihmiset voivat tehdä työnsä hyvin ja voivat työssä hyvin.

Ihmisyyden huomioiva johtaminen ei tarkoita, että johtaminen olisi pehmeää, löysää tai hallitsemattoman tunnepitoista. Se tarkoittaa sitä, että johtaja ymmärtää tunteiden merkityksen toiminnan sujuvuuteen. Tunteet eivät ohjaa suuntaa, mutta ne kertovat, missä työyhteisössä mennään.

Kun ihmisyys puuttuu, johtaminen muuttuu tekniseksi. Kun ihmisyys on läsnä, johtaminen muuttuu merkitykselliseksi. Ilman ihmisyyttä on hankalaa johtaa ihmistä.

Miksi tarvitsemme tieto- ja talousjohtamisen lisäksi ihmisyyttä ja tunnetaitoista johtamista:

1. Ihmisyys tekee johtamisesta ymmärrettävää

Johtaminen ei ole pelkkiä prosesseja, mittareita ja rakenteita. Pitää olla kyky nähdä ihminen niiden takana.

Ihmisyys näkyy siinä, että johtaja ymmärtää arjen todellisuuden: mitä työ oikeasti vaatii, missä kohtaa kuormitus kasvaa, missä syntyy merkitys ja missä syntyy riski.

Kun johtaja näkee ihmisen, hän näkee myös työn merkityksen. Ja kun merkitys on näkyvä, työ sujuu paremmin. Tämä synnyttää molemminpuolista luottamusta ja arvostusta.

2. Ihmisyys rakentaa luottamusta

Luottamus ei synny rakenteista. Luottamus syntyy tavasta kohdata.

Se syntyy siitä, että johtaja on johdonmukainen, läsnä ja rehellinen. Siitä, että ihmiset kokevat olevansa turvassa, ei siksi, että kaikki olisi helppoa, vaan siksi, että heitä kuunnellaan.

Luottamus ei ole tunne. Luottamus on seuraus.

3. Ihmisyys tekee päätöksistä kestäviä

Päätökset, jotka tehdään ihmisyyden kautta, kestävät aikaa. Ne huomioivat arjen, kuormituksen ja todelliset vaikutukset.

4. Ihmisyys lyhentää etäisyyttä rakenteissa

Kun johtaja on läsnä tai ainakin huomioi toimintakentän sekä työntekijät, rakenne ei tunnu kaukaiselta. Kun johtaja kuuntelee, hierarkia ei tunnu niin kaukaiselta. Kun johtaja selkeyttää, byrokratia ei tunnu yhtä raskaalta. Pahinta on, kun päätökset tulevat ylhäältä ilman selitystä, ja kun kuormitus kasvaa nopeammin kuin kukaan ehtii huomata.

Mitä tapahtuu, kun ihmisyys puuttuu?

Kun ihmisyys puuttuu, pelko astuu tilalle. Pelko siitä, voiko sanoa, pelko omasta asemasta, voiko kertoa, voiko tuoda esiin sen, mikä ei toimi. Silloin ihmiset eivät enää puhu ongelmista, he alkavat piilottaa niitä. Ja kun ongelmat piilotetaan, ne kasvavat.

Tämä on ehkä tärkein oivallus, jonka kirjoituksellani haluan viestittää: Ihmisyys ei ole vastakohta rakenteille. Ihmisyys on se voima, joka tekee rakenteista toimivia.

Toivottavasti saat ymmärryksen siitä, miksi johtaminen tuntuu nyt etäiseltä, ja oivalluksen siitä, miten ihmisyys tekee rakenteista toimivia.

Onko ihmisyys kadonnut johtamisesta?

Mitä sinä toivot johtamiselta, jotta työ olisi sekä sujuvaa että inhimillistä?


Leave a Reply